perjantaina, maaliskuuta 06, 2015

MOTIVAATIOPUUSKA

Tänä aamuna totesin, että mä olen odottanut ja jarkkuttanut tarpeeksi kauan. Mä olen väsynyt olla kokoajan väsynyt ja nuutunut, ilman energiaa vaikka söisi kuinka paljon. Väsynyt siitä ruoasta mitä syön, vaikka ruoan pitäisi antaa energiaa, eikä tuoda tunnetta että päikkärit olis kivat.

Olen ihan tarpeeksi pitkään vedonnut oman mielenterveyden tilaan, vaikka sekin on riippuvainen myös ruokavaliosta. Olen niin selkeästi huomannut sen, miten oma mielikin pysyy virkeänä, kun ruokavalio on kunnossa. Aikoinaan paelota tarkemmin mukailleena tuntui, kuin joku olisi vetänyt verhot ajatusten edestä. Mä kaipaan sitä, ja nyt tuntuu, että olen vihdoin tarpeeksi vahva lähtemään taisteluun myös fyysisen terveyden puolesta. Oman jaksamisen puolesta, että ruokavalio tukee mahdollisimman hyvin myös mielenterveyttä.

En halua ajatella tätä mitenkään ruokavaliona, jottei niitä paineita alkaisi kertyä. Mä vaan tuppaan ylianalysoimaan kaiken. Tässä tällä viikolla olen huomannut taas alakuloisuuden hiipivän luokse. Ruoka ei maistu, ja tekisi mieli syödä vain karkkia ja herkkuja. Eilen kotonamme mies oli tehnyt aivan ihanan tuoksuista ruokaa, mutta en voinut edes ajatella syöväni sitä. Ei vaan tehnyt mieli. Sen sijaan mussutin suklaata iltapalaksi. Todella fiksua. 

Tänään aamulla kuitenkin minuun iski jokin. Siinä kahvia sekoitellessa mietin tyyliin ensimmäisenä aamulla, että käynpä hakemassa tänään sen uuden hyvän karkkipussin minkä löysin prismasta. Ja meti perään, että mitä helvettiä? Nyt on joku pahasti väärin ja vinkallaan. Ja samalla minuutilla päätin, et karkinsyönti loppuu nyt, ja napasin jääkaapista ekan CLA-kapselin. Niitä olen joulusta asti jemmannut, että "sitten kun..." No se sitten kun alkoi tänään! Mitään muuta en lupaa, mutta kuin että karkin ja pullamössön syönti loppuu nyt, ja töihin jatkossa omat eväät. Eikö kuitenkin kotiruoka ja välipalaksi mansikkasmoothie kuulosta ihan pirun hyvältä? 

Tänään ostoskori näytti tältä, kun niitä omia eväitä ei vielä tänään ollut mukana. No, pirtelö olisi kun olis tehnyt, mutta unohdin. Jumalaton määrä safkaa, ja energiaa! Viinirypäleet oli tarjouksessa, ja ne oli ihan pakko ottaa, jos tänään tulee vielä jotain makeanhimo-erehdyksiä. Parempi niin, koska työpaikalla on kokoajan tarjolla keksejä, ja niihin on niin helppo sortua. Ja lounas on niin helppo unohtaa... Olen useasti herännyt jossain kahden maissa, etten ole syönyt vielä mitään (muuta kuin ehkä karkkia), ja arvatkaa onko siinä vaiheessa jo niin nälkä, että ekana eksyy suuhun jotain ihan muuta kuin lounasta.

Joten hei, tän päivän kunniaksi unohdin tottakai seuraavan CLA-annoksen kotiin, samoin lääkkeet ja tietysti olen pyörällä liikenteessä. Tosin onneksi, johan tuli pyöräilynkin kanssa lusmuttua pari päivää! Ai että oli energinen olo kun oli fillaroinut töihin, tosin tässä on mukava taas katsella tuota lumisadetta ikkunasta ja meittiä sitä jäätynyttä maata siellä alla. Tulee mukava kotimatka.

Hii, energistä perjantaita kaikille!!

3 kommenttia:

  1. Me on oltu kohta kaksi kk ilman karkkeja ja herkkuja. Hirveet määrät menee hedelmiä ja vauvanmössöpurkkeja. Skyrejä olen kokeillut, kun kaikki niitä syö ja ehdoton lemppari on vanilja-suklaamuru, kuin stracciatella-jäätelöä söis! Sallittujen listalle jätettiin vanukkaat, esim. Power Cow:ssa on aikas vähän kaloreita.

    Ja kyl sä sieltä kotio selviät, mäkin menin tänään fillarilla tietäen iltapäivän lumisateesta, ja maa olikin itse asiassa sula / märkä. Alamäet vaan oli haastavia, kun ei pyryltä meinannut eteensä nähdä...

    VastaaPoista
  2. Hurjan paljon tsemppiä! Uskon, että tää onnistuu nyt koska sait oikeanlaisen motivaation puuskan. Mukavaa päivää! :)

    VastaaPoista