tiistaina, syyskuuta 30, 2014

MOTIVAATIOPUUSKA

Voi vitsi, eka työpäivä takana, ja ainakin kolme edessä vielä tällä viikolla. Ja voi elämä, miten hitosti mä olen LIHONUT!!! Kuulkaa siinä saman tutun, yli vuodentakaisen peilin edessä tämä läskin määrä oikein konkretisoitui! Kokoa isompi paita ja silti se näyttää makkarankuorelta, ja jokaikinen makkara paistaa siitä paidan läpi!! Ärrärärärää, tämä postaus sisältää näköjään paljon huutomerkkejä, mutta miten muuten tällaista asiaa voi kertoa?! Mä kerron teille: 12 kiloa!!!!!!! 

Mä olen todellakin lihonut 12 kiloa, ja vaikka kuinka olen itselleni yrittänyt uskotella (ja kaikki muutkin yrittää), että se ei missään näy, niin sanonpa vaan että kyllä näkyy. Että tervemoi vaan. Mä olen ollut hoikimmillani silloin, kun olen ollut tuolla töissä, ja voi veeee että kyrsii kattoa itseensä tän näköisenä sieltä peilistä! 


Okei, mä voin edelleen uskotella itselleni, että se 12 kiloa ei ole vielä mitään. Ja eihän se periaatteessa olekaan, mä olen painanut vielä 18 lisää tähän päälle, mutta mikä ihme siinä on, että täytyy oikein väen vängällä lihottaa itsensä takaisin niihin entisiin mittoihin, ennen kuin tajuaa tehdä itselleen jotain? Okei, mulla voi olla jotain sairaustaustaa mukana, mutta sekin voi olla vain yksi tekosyy. Voin kertoa, että mikään muu ei ole IKINÄ motivoinut mua niin paljon, kun vanha työpaita ja vanha työpaikka. Okei, tää lähentelee sitä samaa itseinhon fiilistä, kun silloin kun aloin suurimpia kilojani tiputtamaan, mutta silloin se oli pihasta säälittävyyttä ja epätoivoa, nyt tämä on lähinnä vihaa. Vihaa ja inhoa noita läskejä kohtaan, ja nyt on kyllä erittäin motivoitunut fiilis tehdä asialle jotain!

Mutta näillä puheilla nukkumaan, ihan pikkuisen väsyttää:D Palataan;)

SALIA JA FIILIKSIÄ

Hii, tänään onkin mun eka työpäivä!!! :D Niinkun en olis ennen töissä ollut, ja vielä samassa paikassa.. Olen tosiaan ollut äippäloman jälkeen äippäloman sijaisena 7 kuukautta Kookengässä, viime vuonna. Tuo työpaikka oli tuolloin niin parasta, ja niin sattuman kauppaa. Edelleen on hehkutettava tätä kirjaa, koska jotenkin selittämättömästi (okei, järjettömällä pommituksella) nappasin työpaikan, vaikka hommaan oli jo valittu joku muu. Jatkoin käytännössä suoraan kahden viikon pätkätyön jälkeen Kookenkään, ja viimeisenä päivänäni Kookengässä sain soiton uudesta työpaikasta, että minut on valittu Fressille. Se tuntui jotenkin ihan jonkun ylemmän voiman päätökseltä, vaikka yrittäisin kuinka olla kuulostamatta sekopäältä. :D 


Ja nyt, kun olen miettinyt tätä tilannettani ja samalla haaveillut paluusta Kookenkään, minulle soitetaan kotiin, ja pyydetään töihin. En tiedä olenko pimahtanut, vai onko tuo kirja vain muuttanut elämäni. Uskon todella vanhvasti myös nk. lumevaikutukseen vähän joka asiassa, joten en todellakaan tiedä kuka tässä on oikeassa. Edelleen kuitenkin suosittelen tutustumaan kyseiseen opukseen. Täytyy kyllä sanoa, että tuo kirja kuulosti puoleen väliin saakka aivan järjettömältä heprealta ja minua oikein ärsytti, kun kirjailija puhuu jumalasta. Mutta siinä vaiheessa, kun joku aihe kosketti minua itseäni, niin ymmärsin. Ja luin kirjan heti perään toiseen kertaan. 

No mutta hei, etten kuulostaisi liian sekopäältä, niin täytyy palata vähän erilaiseen sekopäisyyteen. :D Nimittäin vanhaan blogiini. Lueskelin eilen joitain pätkiä sieltä täältä, ja katselin kuvia niiltä ajoilta, kun jaksoin pitää huolta itsestäni ja treenata, syödä kunnolla ja jakaa fiiliksiä blogiin. Se oli jotenkin hullua aikaa, ja samalla hullun inspiroivaa aikaa. Tai siis saan siitä nyt aivan järjettömästi inspiraatiota ja motivaatiota! Kävin eilen aamusta salilla, ja suuntasin sinne myös tänään. Ja aion suunnata sinne vielä kolmannen kerrankin tällä viikolla, suunnittelin torstaita.


Tämä tällainen aalloissa treenaaminen on vähän kyseenalaista. Lupasin itselleni, että käyn ainakin kerran viikossa salilla, mutta tuo sairasteluni hieman jarrutti menoa, ja tulikin yhtäkkiä kahden viikon salitauko. No, nyt paikataa, ja onneksi tämä motivaatiopuuska sattui juuri tähän viikkoon! Edelleen hieman sitä ylimenemistä pelkään, mutta täytyy tänään kysyä aiheesta sairaanhoitajalta. Koska lääkitys lähtee vaihtoon, jos maniajakso lähtee päälle.. Eiiih! En haluaisi yhtään säätää näiden kanssa, ja siksi yritän kovasti pitää tämän hallussa. Onneksi unentarpeen määrä kielii aika hyvin siitä, että maniaa ei ole ainakaan toistaiseksi tiedossa. 

Mulla on muuten tapana "hieman" unohdella asioita, ja tänään oli vuorossa sitten silmälasit. :D Mutta eniveis, hauskaa työpäivää MULLE, palataan taas myöhemmin! :)

UUTTA PEILIKAAPISSA

Kylpyhuoneen peilikaappi sai uuden tulokkaan, kun jollain paniikinomaisella refleksillä syöksyin Prisman kosmetiikkaosastolle kasvojen huutaessa jotain kuorinta-ainetta. Kasvojen syväpuhdistus alkaa todellakin olla tarpeen, ja nyt kaipasin vain jotain, jota voin tarvittaessa käyttää joka päivä, ja joka kuorii pärstäni tehokkasti. Aiemmin jo voivottelin puhdistusaineen puuttumista, joten nyt päätin ihan extempore ostaa edes jonkun tuttua hipovan tuotteen.



Tämähän ei todellakaan ole haluamaani luonnonkosmetiikkaa, mutta en todellakaan tiedä mistä edes aloittaisin puhdistustuotteiden osalta. Käytännössä vihaan kaikkea geelimäistä, joka ei kuori samalla, koska kaikki geelimäinen tuntuu vain jättävän ihon mähläiseksi. Maidot ei putsaa, vaahdot ei todellakaan putsaa ja jättää taas jälkeensä taas sen mählän, ja voi herranjumala kaikkia voiteita. Ei, ei ja ei. Tämän putelin koostumus on ainoa, joka minua on tähän asti miellyttänyt. Esimerkiksi Garnierilta löytyy hieman vastaavanlainen, ja se oli kyllä todella tehokas! Minun iholleni kuitenkin vähän liian tehokas... Sitä purkin verran käyttäneenä minulla on siihen viha-rakkaus-suhde, törkeän hyvä kuorintateho, mutta kuivatti mun kuivaa-mutta-rasvoittuvaa ihoani vaan entistä pahemmin, enkä ymmärtänyt siihen aikaan käyttää lainkaan tarpeeksi tehokasta kosteusvoidetta. Tulos=naama täynnä finnejä. 


Nyt testissä on tosiaan Neurogenan Visibly Clear Blackhead Eliminating Daily Scrub. Huhhuh näitä minihirviöitä. :D Löytyy kuitenkin varmaan jokaisen marketin hyllyltä. Tässä tuotteessa nyt pariin kertaan käyttäneenä tykkään siitä, että tämäkin tuote kuorii, mutta ei liikaa. Kuorivat rakeet ovat pieniä, paljon pienempiä kuin tuossa Garnierissa, mutta ovat kuitenkin tarpeeksi tehokkaita, jotta kasvot tuntuvat kokonaan puhdistetuilta. Kuitenkaan tuote ei putsaa liikaa niin, että iho tuntuisi pesun jälkeen kiristävältä. Näiden parin pesun jälkeen olen ainakin ollut todella tyytyväinen.

Toki pakkaa sekoittaa myös kosteusvoiteeni loppuminen, joten olen joutunut käyttämään apteekista saamiani testereitä hätävarana. Sain kolme purkkia, joista yksi on noussut ylitse muiden. Täytyy esitellä niitä sitten jossain vaiheessa, luulempa että se suosikkini päättyy vielä omaan kylppäriin jossain vaiheessa. 



Omaan silmään iho näyttää kyllä huomattavasti kirkkaammalta, ja imaisi jotenkin tuon kosteusvoiteenkin paljon tehokkaamin, kuin normaalisti. Näin vuorokauden kokemuksella en kyllä osaa sanoa vielä mitään ihon kunnosta muuten, mutta selvästi oli vähän kuollutta ihosolukkoa hävitettävänä. :D Varsinkin tuon kulmakarvojen välisen alueen kuiva kohta tuntui saavan kyytiä, ja nyt mitään siihen suuntaankaan ei ole enää havaittavissa! 

Mun ihonhoitorutiinithan on suoraansanottuna ihan naurettavat, niitä ei voi sanoa edes miksikään rutiineiksi. Suurin osa varmaan vaan kauhistelee, mutta en edelleenkään pese kasvojani päivittäin. Tai no, pääsääntöisesti jos meikkaan, niin pesen myös meikit, mutta jos en meikkaa, niin tuskin myöskään jaksan putsata naamaani päivän päätteeksi. Vaikka joku ihonhoitokonsultti minulle joskus sanoi, että kun sitä likaa kertyy naamaan päivän aikana, että "sähän tiedät kun sulla on silmälasit." En ollut ikinä edes ajatullut asiaa niin, että totta, eihän varmaan silmälasit ole ainoat, jotka ottavat osumaa päivän aikana. Ja niitä en sentään räplää sormin harvase hetki. Se käy aina välillä mielessäni, mutta koitan ahkerasti työntää sitä pois mielestäni. :D 


Tulen päivittämään naaman tilannetta vähän pidemmän käytön jälkeen. Olisko silloin ennen ja jälkeen kuvat, kiinostaisiko? :)  No mutta hei, mitkä on teidän luottopuhdistustuotteet? Onko tätä tullut kokeiltua? :) 

maanantaina, syyskuuta 29, 2014

KIITOLLINEN

Siis ei, kyllä on omituista lukea omia juttuja näin jälkikäteen.

"Mun päiviä piristää ihan omituisen jutut. Eilen sain ihan mielettömän energianpuuskan, kun menin autolla töihin. Käännyin pikku kiireessä motarille pakettiauton perässä, ja pienellä polkimen painalluksella ihana tehokas perheautomme vain kiiiiiihtyi ohi. Arvatkaa miten mä revin tästä riemua, piti ihan jakaa teillekin."

Joo-o, lukiessa tuli mieleen joku idiootti, kunnes tajusin, että no tollanenhan mä just olen. :D Oli pakko tuoda tämä lainaus tälle puolelle, koska nämä on juuri sellaisia asioita, mistä mä nautin. Ihan pienenpieniä juttuja ihan tavallisen arjen keskellä. Samaan syssyyn ajattelinkin sitten koota muutamia asioita, joista olen kiitollinen, ja jotka piristää mun mieltäni poikkeuksetta. Tämä on mahtava lista myös itselleni, vaikka muistutuksena niille huonommille päiville! :) 


- Ihana syksy, joka antaa mahtavan tekosyyn lojua kotisohvalla viltin alla, kynttilöiden loisteessa <3

- Sängyn petaaminen tuottaa aivan järjetöntä mielihyvää, poikkeuksetta. Ehkä siksi, etten tee sitä joka päivä... :D 

- Täysi kalenteri tuo mulle jotenkin aivan valtavasti energiaa! 

- Oma firma on ehkä parasta mitä voi olla, ja olen siitä ja itsestäni valtavan ylpeä! Mulla on unelmaduuni, ja olen siitä valtavan kiitollinen! <3


- Kaikenlainen suunnittelu ja listojen teko. Parasta.

Etuoikeus kahdesta työstä, jotka molemmat sattuu olemaan mieluisia! 



- Ihanat kengät, jotka on ihana sujauttaa jalkaan. Ne mun rakkauskengät piristää mieltä poikkeuksetta! 

- Siivottu vaatehuone. Voitte ehkä kuvitella sen fiiliksen, mikä tulee kun kävelee vastasiivottuun rojukasaan. Siistiin rojukasaan. Ah, mä leijun! 

- Juhlatilan somistaminen. Mielessä on edelleen fiilis taitelluista serveteistä, millilleen suorassa olevista pöytäliinoista, viivasuorista kaitaliinariveistä ja täydellisestä kattauksesta. Kylmät väreet! 





Mistä te olette kiitollisia? :) 

UUTTA DUUNIA KEHIIN!

No voihan härreje, etten voisi paremmin enää sanoa. Mä en oikeasti tiedä mitä sanoa, ja silti jo vähän arvaan, että tästä tulee aika pitkä ja sekava postaus. Olenhan mä nyt jo päivän verran pitänytkin taukoa blogista! :D 

Mulla on ollut tosiaan hieman hankalia aikoja tässä, ja olenkin miettinyt, että josko hakisin jotain muita töitä tähä sivuun, niin pääsisin tekemään jotain muutakin, kuin istumaan kotona. No, en ole asian eteen juuri mitään tehnyt, mutta aikaslailla pakottava tarve muulle työllekin olisi, näin talviaikaan... Firman puolesta kun on oikeastaan vain somistevuokraamon juttuja, eivätkä ne todellakaan täytä kuin murto-osan mun työajasta, kahtena päivänä viikossa. 


No, aina kun sanotaan, että kukaan ei hae sua kotoa töihin, niin HAH, tästä saatte epäilijät! Minun vanha työkaverini, joka on ylentynyt nykyiseksi(!) pomokseni, soitti minulle eilen sinne kotiin ja pyysi minua töihin vanhaan työpaikkaani Karisman Kookenkään! Ja tottakai suostuin!! Tämä on minulle kuin lottovoitto, koska olen salaa haaveillutkin sinne paluusta! Se on ollut ehdottomasti yksi lempparityöpaikoistani, ja ravaankin siellä aika tasaiseen tahtiin moikkailemassa vanhoja työkavereita. :) 

Nyt työporukka on jo suurimmaksi osaksi vaihtunut, mutta ei haittaa mun menoa, mä olen ehdottomasi asiakaspalvelija, ja mikäs sen parempaa, kuin KENGÄT! <3<3 Ja ihmiset, ah, oikeita ihmisiä, eikä vain koodia sähköpostin takana! Ja hei, mä taisin viikonloppuna justiinsa miettiä, että ai että kun vielä kerran edes pääsisin tiivistämään sen kenkävaraston takahuoneessa!! :D 


Ahaha, piti kaivaa ihan vanhoja Kookenkä-kuvia vanhasta blogista ja instasta, ja tuli melkein ikävä tuota ostatukkaa! Leikkaus on käynyt mielessä jo pariin kertaan, en tiedä löydänkö itseni kohta tuolta kylppäristä sakset kädessä... Taas. :D 

Eniveis, eka työpäivä on jo huomenna, hieman on kalenterien kanssa sumplausta, kun kalenterissa on jo firman hommia, ja Ellan allergiatestejä ja vähän ranskantunteja jne... :D Mutta ei se mitään, sinne mahtuu oikein hyvin muutama työvuoro sekaan, kyseessä on kuitenkin vain osa-aikainen pesti, ja en tiedä yhtään kuinka kauan. Todennäköisesti jatkan tarvittaessa töihin kutsuttavana jonkin aikaa. 


Siis IHANAA, mähän olen ihan totaalisen työnarkkis, ja musta on vaan pelkästään plussaa, että saa tehdä useampaa työtä! Mä kun olen myös helposti kyllästyvää tyyppiä, niin tämä työtarjous tuli siitäkin sopivaan saumaan, että en pääse kyllästymään firman hommiin, se kun olisi jo vähän taloudellisestikin hankalaa. :D Saan tähän hätään siis juuri sitä mitä kaipasinkin!

Mulla on tapana joka tilanteessa, varsinkin niissä vaikeimmissa ja toivottomimmissakin hokea itselleni, että kaikki järjestyy. Luettuani Annastina Vrethammarin Ajattele elämäsi hyväksi -kirjan, olen ottanut sieltä jokapäiväiseen käyttööni edes sen ajatuksen vahvistamisen, että kaikki järjestyy, jotenkin tästä selvitään. Kirjan yksi ohjeista kun on, että älä jää hautomaan tilannetta, vaan siitä pitää päästää irti, ja luottaa siihen, että niin tapahtuu. Ja juuri niin olen yrittänyt tehdä. Ja juuri niin aina tapahtuu. Vaikka paljon kakkaa tuntuu välillä satavan niskaan, niin aina kaikki järjestyy, ja yleensä vielä todella hyvin. Olen tuolle kirjalle kyllä äärettömän kiitollinen, suosittelen sitä lämpimästi kaikille! Näin ne meidän ongelmat tällä kertaa järjestyy. :) 

Ah, tähän päivään riittää kyllä energiaa, kun aamu alkoi ihanasti salilla! Huomennakin aion suunnata salille aamusta, tätä energiaa nyt todellakin tarvitaan, ja tätä fiilistä aion raa'asti hyödyntää niin kauan kun sitä riittää! Täytyy vain varoa, ettei mene yli, mutta ehkä se on nyt helpompaa, kun tietää jo mitä oireita etsii. Tämä kuitataan nyt kuitenkin vain innostuksen piikkiin. 

JEE, ihanaa viikonalkua teillekin kaikille!! :) 

sunnuntaina, syyskuuta 28, 2014

RAKKAUSKENGÄT

Ah, löyty ihana fiiliskuva arkistoista kun selailin koneen kovalevyä vähän tyhjemmäksi, ja pitihän tämä jakaa tänne! Nimittäin ne rakkauskengät, jotka jo aiemmin mainitsin! <3 Menin "ihan vaan käymään" paikallisessa kenkäkaupassa Zebrassa, enkä todellakaan ollut etsimässä mitään. En taida olla ainoa, jolle on käynyt näin? Bongasin sieltä nimittäin aivan i-ha-nat kengät, joita jalkaan saatuani en halunnut enää ottaa pois! Enkä ottanutkaan, vaan lähdin vanhat kengät kassissa kipittämään, ja olin niin intona, että tiirailin kengiäni vaan jokaisesta heijastavasta pinnasta. Piti sitten Vilassa käydä nappaamassa kuva, että voin ihailla kuvaa, eikä tarvitse nolata itseään ihan koko päivää. :D 


Nämä ovat ehdottomasti kenkävarastojeni helmi, ja käytän näitä kohtuu paljon. Minulla on, sanotaanko riittävästi kenkiä, ja nämä ovat jalassani aina kun täytyy vähänkin edustaa. Ja välillä muutenkin, on ihana kipitellä kaupungilla, kun muutenkin on tuota pituutta siunattu, ja vaan fiilistellä nitä tunnetta mikä valtaa korkkareissa. 

Eilisen Mamma Mian teeman mukaisesti kuitenkin I have a dream... Nimittäin Louboutinit. Olen niitä haaveillut jo ties kuinka kauan, mutta niiden rahallinen panostus suoraansanottuna kauhistuttaa. Voisin ostaa suunnilleen joka toiset Louboutinin kengät, mutta himoni huutaa erityisesti näitä: 


Tietysti perusmustat olisivat todella käytännölliset, ja vannon ja lupaan, että myös ne löytyvät joskus vaatekaapistani. Minä olen kenkämanaatikko. Ihan totaalinen. Jos kengät eivät olisi niin kalliita, minulla olisi niitä kaapit täynnä. Metsästän haukkana alennusmyyntejä, olen ollut töissä kenkäkaupassa (öö, parasta!), ja olen todellakin ostanut kengät vain siksi, että ne olivat niin kauniit. Kamalat jalassa, mutta sairaan hyvännäköiset! Ei enää, mutta silloin. Ja 70% alennuksessa.

Eniveis, myös nämä allaolevat huutavat aika tiukasti minun nimeäni. Ah, joku kaunis päivä mulla on talo, koira ja perhe törkeä vaatehuone ja kasa Loubouteneja! <3 450-700€/pari, että tervemoi.


Näillä omilla rakkauskengilläni jaksan kuitenkin odottaa näitä seuraavia rakkauksia. Osan veronpalautksista voisi ehkä sijoittaa noihin ylempiin, vai mitä sanotte? ;) Tai ehkä synttärilahjaksi, täytän kuitenkin melkein pyöreitä?! :D Muita faneja siellä ruudun toisella puolella? 

lauantaina, syyskuuta 27, 2014

VIIKONLOPPUA

Tässä vähän tätä viikonloppua kuvina, on ollut jotenkin hullun rentouttavaa, kun on periaatteessa yksin sotkemassa, ja ruokaa tarvii tehdä vaan itselle ja muksulle. 








Tämä ilta jatkuu näissä ja Mamma Mia!n merkeissä, on kyllä huippu leffa! :) Hauskaa illanjatkoa kaikille! :)



IHANA YSTÄVÄNI JA HIUSKAIPUU

Oli pakko tulla jakamaan tämä kuva tännekin, koska tämä on vain niin ihana! Muutama viikko sitten meillä oli käymässä ystäväni, joka on muuttanut aikaa sitten Mikkeliin, mutta on nyt muuttamassa takaisin Lahteen, jee! Päästään näkemään huomattavasti useammin. :) 


Tämä kuva piti jakaa myös siksi, että voi härreje tuota minun tukkaa!! En voi muutakuin rakastaa tätä reuhkaa, ihanan paksu tukka on kyllä minulle siunaantunut! Tuo on vielä se pidempi versio, ja nuo kiharat sopivat kyllä mahtavasti. Ei sillä, tykkään toki näistä lyhyemmistäkin, mutta tällaisia kuvia katsellessa täytyy vaan todeta, että onneksi hiukseni kasvavat aika nopeasti. Puolessa vuodessa hiukseni ovat entisissä mitoissaan, sanonpa vain. Siihen asti yritän nauttia siitä, kun nämä ovat vielä hyväkuntoiset ja entistä paksummat! 

SYKSY JA LAUANTAI

Huomenta kaikki! Hyvin nukuttu yö takana, tai ainakin melkein kokonaan putkeen nukuttu yö. Vieraassa sängyssä nukkuminen on aina vähän outoa, saati ilman miestä nukkuminen. Mutta Ella nukkui koko yön, mitä nyt kerran putosi sängystä. :D ilmeisesti nyt siis yksin nukkuminen on se ongelma. Sääli vaan, että meidän sänkyyn kotona ei mahdu kolmatta, ainakaan sellaista joka pyörii ympyrää koko yön. Me on muutamaan otteeseen kokeiltu, siinä ei nuku kukaan muu kuin Ella. Me ei olla oikein koskaan nukuttu samassa sängyssä, vauva-aikaan vaan panikoin että käännynkö päälle, putoaako lapsi jne. Ja omassa pinniksessään hän heräili joka käännökseen, kun nukuttiin samassa huoneessa. Kun muutettiin isompaan asuntoon ja saatiin omat huoneet, on kaikki nukkuneet paremmin. Ainakin tähän asti. 

No, selvästi nyt tämä äitien vieressä nukkuminen auttoi asiaan. Muutenkin Ellalla on aikamoinen sykkykausi, joten alkaakohan hän ymmärtämään että me ei olla sama ihminen tai jotain? :D Me on luultu että tämä on uhmaikää, toki sitäkin voi seassa olla.. Ota nyt tästä selvää! En rehellisesti sanoen tiedä miten tämä ratkaistaan. Patja makkariin? 


No eniveis, tänään olisi ohjelmassa hieman eläintarhavierailua, kyläpaikassamme kun elelee kolme kissaa ja koira. Josta tulikin mieleeni, että anoppi lähtee muutaman viikon päästä johonkin reissuun, ja lupasin, että otamme hänen kissansa hoitoon!<3 Poika asustelee meillä melkein viikon, ihanaa!<3 Minulla on niin ikävä lemmikkien kanssa elelyä, isälläni kun on aina ollut koira, ja sinne muuton jälkeen minulla oli monta onnellista vuotta ensin heidän eläintensä kanssa, kunnes muutin omilleni ja kissa päätyi minunkin kotiini. Jouduin siitä kuitenkin exäni takia luopumaan, hän kun oli allerginen ja asuimme jonkin aikaa yhdessä. Rakas Sasuni asustelee kuitenkin Ellan kummitädin luona, joten kovin kauas hän ei ole päätynyt! :) 

On jotenkin aivan ihanaa olla täällä mummelilla, vaikka olemmekin kahdestaan täällä pikkupullan kanssa. Saunoimme eilen kahdestaan, ja ai että miten mä tykkään siitä! Iho ja hiukset niin kiittää aina saunan jälkeen. Minulla kun on tapana käydä saunassa hoitoainetta päässä, ja kuoria kasvot aina ennen saunaa. Joskus menen kuorintavoiteet iholla saunaankin hetkeksi, ai vitsi miten pehmeäksi iho jää! :) Seuraavana aamuna tulokset vasta näkeekin, iho on paljon rauhoittuneemman näköinen ja tasaisempi. Joudun ehkä lämmittämään saunan myös tänään! ;) 

Laittelen vähän myöhemmin kuvia meidän äidin asunnosta, koska täällä on muutama juttu joita niin ihailen ja kadehdin, vaikka ne ovatkin aluksi tuottaneet hieman järkytystä. Nyt kuitenkin kyläilemään, ihanaa lauantaina kaikille!! :) 

perjantaina, syyskuuta 26, 2014

MINILOMA JA TELKKARIA

Iltaa kaikille! Me tultiin pienelle minilomalle Ellan kanssa mummelille, kun Ellalla on ollut näitä vähän rauhattomampia öitä, ja täällä on vähän helpompaa järjestää tämä yhdessä nukkuminen. Pystyn paremmin seuraamaan mitä tuossa oikeasti tapahtuu, kun tyttö herää ja itku alkaa. Saa myös naapurit vähän lomaa, meillä kun on ollut pientä huomauttelua ilmassa... Huoh.

Katsoin elämäni ensimmäisen Vain elämää jakson, ja en ole vakuuttunut. Pakko katsoa kuitenkin ensi perjantain jakso, koska Toni😍. Toivottavasti eivät tuhoa hänen biisejäkin samaa tahtia kuin Paulan biisejä. Samuli, odotin sulta enemmän. 

Loppukevennyksä kuitenkin moneen kertaa nähty kumman kaa, joka ei petä koskaan. Hyvät illanjatkot teille, mä painun maate! :) 


ARKIMEIKKI

Ajattelin nyt kirjoitella mun "silloin tällöin" -arkimeikistä, kun mun koko arkimeikki käsitys on aika joustava. Muutamia peruselementtejä kuitenkin löytyy, tosin nekin vaihtelevat aika hyvin kausittain. Minulla on aika vaihtelevasti kausia, jolloin saattaa olla etten meikkaa ollenkaan, ja hiukset ovat pääosin nutturalla tai ponnarilla. Ja joskus taas on kausia, jolloin herään tuntia aikaisemmin vain siksi, että laitan hiukset ja meikkaan, yleensä sitten aika reippaasti. 



Pyrin pitämään arkimeikin yleensä neutraalina, ja pääasia on yleensä aina silmissä. En ole eläessäni käyttänyt huulipunaa, mitä nyt joskus teininä vappuna. Ja vitosen koulukuvauksessa, mutta ei siitä sen enempää. :D Kutakuinkin yllä oleva setti on käytössäni tällä hetkellä. Luomiväripaletti vaihtelee välillä, ja toinen luomivärisivellin ja ripsiväri ovat joskus käytössä. Näillä on kuitenkin tehty tämän päivän lärvi. 



Pohjameikkini koostuu periaattessa näistä kolmesta tuotteesta. Tai oikeastaan tuo BB-voiteen levitän vasta viimeisenä, mutta kuitenkin aina myös silmänalusille. Tuo ONE peitevoide on pikkaisen liian vaalea, ja tykkään kun BB-voide tuo vähän väriä kasvoille. Joskus innostun leikkimään puutereilla valoja ja varjoja, mutta nyt niitä ei ole, joten en niitä tähän esittele. Eli, pohjalle tottakai pohjustus, ensin vain silmänalusille ja luomille. Perään peitevoide, samalle alueelle. 


Pohjan jälkeen vetelen yleensä ensimmäisen kerroksen eyelineria, ja katson sitten että riittääkö se, vai haluanko lisätä jotain. Tänään halusin hieman korostaa vain luomivakoa, joten sinne päätyi tuota We Care ICON:in 5 perfect metal -paletin tumminta ruskeaa. Liikkuvalle luomelle lisäsin aavistuksen tuota vaaleinta sävyä vähän kirkastamaan. 

Lopuksi (tai aluksi) väsään yleensä kulmat paikoilleen, aina silloin kun en jaksa värjätä niitä. Kulmani ovat ärsyttävän vaaleat, mutta tämä kynä on ollut niin hyvän sävyinen, etten ole uskaltanut vaihtaa sitä. Aika reippaasti sitä saa kyllä laittaa, että kulmat ovat tarpeeksi erottuvat. Kulmakynänä minulla on ollut iäisyyden Yves Rocher Couleurs Nature -kulmaväri sävyssä 04. Brun, jonka levittelen tuollaisella viistopäisellä siveltimellä. 

Tämä tuntuu kivan neutraalilta, kuten aiemminkin sanoin, niin lasien kanssa joutuu laittamaan vähän enemmän, että näyttäisi edes joltain. BB-voide on hyvännäköinen, yleensä laitan sitä myös kaulalle sävyeron takia, mutta nyt en laittanut, ja sen huomaa. Muutenkin vain lätkin sen naamaan äkkiä, kun ekan kuvan jälkeen huomasin, että meikkasin vain silmät aamusta. 

Ehkä seuraavalla kerralla sitten vähän juttua noista valoista ja varjoista, meikkivoiteen rajoista, tai tässä tapauksessa BB-voiteen rajoista, ja niistä tuotteista millä minä kasvoja varjostelen. Löytyykö sielä postauksia omista arkilookeistanne, linkitelkää postauksia alle! Kaipaan inspistä! ;) 

LUODINKESTÄVÄ AAMUKAHVINI

Ajattelin tänne päivitellä vähän mun aamukahvikokemuksia, koska tosiaan onhan sieltä paleoajoilta jäänyt jotain muutakin kuin sipsit. :D Voikahvi, bulletproof-kahvi, miksi sitä nyt haluaakaan kutsua. Omani lähentelee enemmän Bulletproofia, koska kahvistani löytyy ihan todellakin muutakin kuin voita. 

Miksi ihmeessä kukaan lisäisi voita kahviin? No, asiasta on alkanut löytymään muutamia suomalaisiakin artikkaleita (esim. täällätäällä ja täällä), mutta iden kuningashan on Dave Asprey. No, ainakin melkein, ideanhan hänkin on jostain saanut. Kantavia voimasanoja koko hommassa on optimaalinen ruokavalio, kokonaisvaltainen hyvinvointi jne. "muoti-ilmiöt". Kaikki uusi on aina muotia, vaikka aihe olisi mikä. Tämä on turhauttavaa varsinkin tällaisissa aiheissa, jotka on tehty puhtaasti hyvinvointia ajatellen. Okei, joku tekee sillä rahaa, mutta mitä sitten? Jollainhan meidän kaikkien on elettävä. 


No mutta aiheeseen. :D Kahvissa on tarkoitus käyttää mahdollisimman puhtaita raaka-aineita, luomukahvia, luomuvoita, MCT-öljyä ja mahdollisimman puhdasta heraa. Jotkut eivät suosittele heran käyttöä, koska se kuulemma menettää huikean määrän ravintoaineita ollessaan kuuman kanssa tekemissä. Minä olen kuitenkin kokenut, että pelkästä voista tulee vain huono olo, ja hera on auttanut tähän ongelmaan. 

Ideahan on periaatteessa yksinkertainen: tarkoitus on saada mahdollisimman tehokkaasti energiaa kehoon, mahdollisimman pitkäksi aikaa. Kahvi on suosittu varsinkin pätkäpaastoilijoiden keskuudessa, koska tätä ei lasketa varsinaisesti ateriaksi, vaikka sisältääkin huikean määrän kaloreita, omastani löytyy n. 400-600kcal, riippuen voin ja heran määrästä. Tällä kahvilla selviää helposti noin kuusi tuntia. Kahvi tehostaa aineenvaihduntaa, joten välipaloja ei todellakaan tarvita. 


Kaikessa yksinkertaisuudessaan tarvitset (tai siis minä käytän):

Luomukahvia 4-5 dl
Suolatonta luomuvoita (Lidlistä saa) n.20-25g (mies käyttää jopa 50g)
MCT-öljyä (tai kookosöljyä) 1-2rkl
(Maustamatonta herajauhetta n. 1/2-3/4 dl)

Blenderin tai maidonvaahdottimen

Homma on yksinkertainen: keitä reilusti kahvia, heitä voit ja öljyt sekaan. Sekoituksen lomassa lisää pikkuhiljaa heraa, jos vatsa kestää. Jos tuppaa olemaan ongelmaa maidon kanssa, kannattaa kokeilla kirkastettua voita, jonka valmistus on todella yksinkertaista, vaatii vain hieman vaivaa ja aikaa. Heran voi jättää pois. Tällä määrällä saa noin kolme kuppia bulletproof-kahvia, ja minähän juon nämä siis yksin. Tällä määrällä energiaa kuuluukin pärjätä pitkään, vähintään lounasaikaan. Itse syön yleensä kevyen lounaan, ja seuraavan aterian viiden aikaan perheen kanssa. Ei välipaloja, vain vettä runsaasti pitkin päivää. Youtube auttaa valmistuksessa täällä


Aamukahvini juon aina koneella istuen, samalla kun aloittelen päivän hommia. Viikonloppuisin pidän yleensä taukoa, koska olen aika kofeiiniherkkä, kun en ole koskaan juonut muuten kahvia. Ilman viikonlopun taukoa jo parin viikon päästä alkaa kofeiinipäänsärky, jos ei saa aamukahvia. Ei kiitos, joten viikonloppuaamuisin syön jotain muuta, yleensä kananmunia ja pekonia, ja perheen (=lapsen) kanssa tulee muutenkin sitten tehtyä ruokaa pariin kertaan päivässä. 

Miten kahvi on vaikuttanut minulla? Minä juon kahvia oikeastaan siksi, että se antaa niin hyvää energiaa. Se on järkevää energiaa, ei hiilareita eikä huonoja rasvoja, vaan proteiinia ja laadukasta rasvaa, jonka pitäisi myös tehostaa rasvanpolttoa. Tätä suositellaan varsinkin treenaavalle tai laihduttajalle. Minä olen molempia, ja samalla en kumpaakaan. :D Juon tätä nykyään siis käytännössä siksi, että kehoni saisi päivän aikana edes jotain hyvää, jos muu ruoka ei uppoa. Juomat tuntuvat olevan välillä paljon helpompaa upotettavaa, kuin mikään (terveellinen) kiinteä.


No, semmoista meikäläisen kahvikupissa, oletteko itse kokeilleen bulletproofia tai voikahvia? Mitä ajatuksia muuten tämä herättää? Turhaa höpötystä, vai oletko itse kokenut jotain hyötyjä tästä? Kiinnostaisi kuulla muidenkin ajatuksia! :)